Tuotteemme

Lähihunaja, Mehiläisvahatuotteet, Parvien Kiinniotto

Kotimainen hunaja

Light-coloured raw wildflower honey in glass jars with beautiful stickers on a hive box in a meadow with beehives in the background

Alkukesän monikukkahunaja

Tämä on tämän kesän hunajan  pääsato. Mehiläiset ovat keränneet tähän hunajaan käytetyn meden alku- ja keskikesällä. Tämä hunaja on otettu talteen elokuun alussa.

Monikukkahunaja, toisin kuin lajihunaja, on koottu monista eri mesilähteistä. Mehiläistemme lentoalueella alku- ja keskikesällä kukkivia mesikasveja ovat esimerkiksi voikukka, apila, monet hedelmäpuut ja marjapensaat, rapsi/rypsi sekä monet eri luonnonkukat, puutarhan perennat ja kasvimaan hyötykasvit.

Hunajan kukkakoostumus vaihtelee vuosittain samallakin alueella eri kasvien kukinnan runsaudesta ja kukinnan aikana vallitsevista sääoloista riippuen. Hunajamehiläiset lentävät ainostaan hyvällä säällä. Jos sää on sateinen tai kylmä tietyn kasvin kukinnan aikana, mehiläiset eivät juurikaan kerää mettä näistä kukista. Tämä on yksi niistä tekijöistä jonka vuoksi paikalliset pienissä erissä valmistetut hunajat ovat erilaisia joka vuosi. 

Tänä vuonna hunajan pääsato on vaaleaa väriltään ja suhteellisen kiinteää koostumukseltaan.

Raw wildflower honey in beautiful glass jars on a hive box in a meadow of phacelia - Luonnon Kulta

Loppukesän hunaja

Pääsadon talteenoton aikaan pesissä on vielä melkoisesti hunajaa, joka ei ole valmista, eikä sitä voi siksi vielä poistaa pesistä. Tämä hunaja, sekä uusi hunaja, jota mehiläiset valmistavat kesän lopulla kukkivista kasveista on otettu talteen muutama viikko pääsadon jälkeen, jotta mehiläisellä on ollut aikaa saada hunaja valmiiksi.

Mehiläisiltä vie aikansa valmistaa keräämästään medestä hunajaa. Mehiläiset lisäävät meteen entsyymejä, jotka muuttavat ajan kanssa meden hunajaksi. Mehiläiset myös haihduttavat ylimääräisen veden pois medestä. Vasta kun hunaja on valmista, mehiläiset peittävät sen ohuella vahakalvolla. Vasta tällöin hunaja on valmista otettavaksi talteen.

Koska loppukesän mesikasvit eroavat alkukesän mesikasveista, tässä hunajassa on erilainen maku ja koostumus verrattuna alkukesän hunajaan. Tänä vuonna loppukesän hunaja sisältää mettä mm. kanervista ja on siksi hieman tummemman väristä ja koostumukseltaan pehmeämpää kuin pääsadon hunaja.

Heather honey in a heather bush in the forest - Luonnon Kulta, Finland

Kanervahunaja

Kanervahunaja on harvinaista herkkua. Kanervahunaja on yhden mesikasvin lajihunaja, joka on tehty lähes yksinomaan medestä, jonka mehiläiset ovat keränneet kanervan kukista. Miten voimme olla varmoja tästä? Kanervahunaja on yksi helpoiten tunnistettavista lajihunajista. Kanervahunaja on tummaa ja siinä on voimakas ominaistuoksu ja -maku ja se on koostumukseltaan geelimäistä. Suurin osa hunajasta on nestemäistä heti linkoamisen jälkeen, mutta kanervahunaja on koostumukseltaan marmeladimaista jo kennoissa. Sen vuoksi kanervahunajan talteenotto kennoista on haastavaa. Tämä yhdessä ominaistuoksun ja -maun kanssa tekee sen helposti tunnistettavaksi.

Toisten mielestä kanervahunaja on maailman maukkainta, toisten mielestä se on liian voimakkaan makuista. Kanervahunaja on makukysymys.

Kanervahunajaa ei tule joka vuosi, jonka vuoksi se on harvinaisempaa herkkua kuin muut hunajat. Tämä sekä kanervahunajan haastava talteenottoprosessi tekee siitä arvokkaampaa kuin tavallinen hunaja.

Mehiläisvahatuotteet

Pure beeswax candles

Mehiläisvahakynttilät

Valmistamme mehiläisvahasta kynttilöitä sekä muita mehiläisvahatuotteita. Kierrätämme kynttilöiksi vanhojen kennojen vahan sekä vahan jota mehiläiset käyttävät hunajan peittämiseen. Lisäksi ostamme osan kynttilöissä käyttämästämme vahasta paikallisilta tuottajilta. Kaikki kynttilämme on tehty 100% mehiläisvahasta. Sen vuosi niissä on miellyttävä luontainen mehiläisvahan tuoksu ja ne palavat kauniisti ja puhtaasti. Mehiläisvahakynttilän liekki on keltainen ja kirkas ja toisin kuin parafiini/steariinikynttilät -liekki ei juurikaan savua tai nokea.

Mehiläisvahakynttilöillä loihdit luonnollisesti tunnelmallisen ympäristön kylminä ja pimeinä syksyn ja talven kuukausina.

Parvien kiinniotto

Bee swarm hanging in a juniper bush in Finland

Parvien kiinniottopalvelu

Jos mehiläisparvi on valinnut sinun pihapiirisi uudeksi kodikseen, soita meille pikaisesti, niin tulemme pyydystämään parven.

Kesä kuukausina mehiläiset tahtovat parveilla. Tämä on mehiläisten luonnollinen lisääntymistapa: Vanha mehiläiskuningatar lähtee pesästä ottaen mukaansa suuren osan työmehiläisistä ja lähtee etsimään uutta pesäpaikkaa. Pesään jääneet mehiläiset kasvattavat itselleen uuden kuningattaren pesässä jo olevista mehiläisen toukista. Tällä tavalla mehiläisyhdyskunnat lisääntyvät luontaisesti.

Ihmisten näkökulmasta parveilu ei ole toivottavaa, ei mehiläistarhaajan eikä maanomistajan, jonka alueelle parvi laskeutuu: Parveilevat pesät eivät juurikaan tuota hunajaa, eikä pörisevä parvi pihakoivussa ole monen mielestä mieluinen vieras. Mehiläistarhaajat pyrkivät ennaltaehkäisemään parveilua asiaan kuuluvilla tavoilla kuten jakamalla parveiluintoisen pesän kahtia. Aina ei ole mahdollista ennakoida mikä pesä aikoo parveilla tai ennalta ehkäisevät keinot eivät toimi toivotulla tavalla. Kysymyksessä kun on elävät luontokappaleet.

Jos pihallesi ilmestyy mehiläisparvi, ei syytä paniikkiin. Soitto meillä ja tulemme pyydystämään sen. Perinteisen uskomuksen mukaan pihalle laskeutuva mehiläisparvi tuo onnea.

Mehiläiset ovat yleensä hyvin säyseitä kun ne parveilevat, eli ne eivät todennäköisesti ole kovin halukkaita pistämään. Joten vaikka tuhansien mehiläisten suriseva pallo on melkoinen näky se ei yleensä ole erityisen vaarallinen. Älä kuitenkaan mene sorkkimaan parvea, mutta toisaalta ei ole syytä paniikkiin. Soita mehiläistarhaajalle mahdollisimman pian, sillä mehiläisparven pyydystämisessä nopeus on valttia. Parven tiedustelijamehiläiset lentävät etsimään uutta sopivaa pesäpaikkaa ja sillä välin valtaosa parvesta kokoontuu palloksi puun oksalle tai vastaavaan paikkaan odottamaan.  Tätä vaihetta kestää minuuteista muutamaan tuntiin. Tässä vaiheessa pesän pyydystäminen onnistuu helpoiten.

Kun sopiva pesäpaikka on löytynyt, esimerkiksi savupiipusta tai seinän rakenteista, parvi siirtyy sinne ja asettuu taloksi. Tässä vaiheessa mehiläiset ovat huomattavan haluttomia muuttamaan pois uudesta kodistaan. Tässä vaiheessa kysymys ei ole enää parven pyydystämisestä vaan parven poistamisesta, joka on huomattavasti hankalampaa ja vaativampaa ja aikaavievämpää. Sen vuoksi on tärkeää pyrkiä ottamaan parvi kiinni ennen kuin se on muuttanut rakennukseen.

Tällä hetkellä ilmainen parven pyydystyspalvelumme kattaa Liedon, Turun ja Auran alueen. Emme suorita parven poistoja rakennuksista. Parven pyydystäminen tarkoittaa sellaisen parven kiinni ottamista, joka ei ole muuttanut asumaan rakennuksen rakenteisiin.

TOP